Tanssitarinani

Lopetan työt tanssiopiston tuottajana tänään, pe 17.8. ja haluan kiittää kaikkia Blogin seuraajia ja Facebook- tykkääjiä ja kehoittaa myös tulevaisuudessa aktiiviseen vuorovaikutukseet näiden kanavien kautta. Toiveita ja kehitysehdotuksia otetaan ilolla vastaan. Kommentoi ja voit vaikuttaa! On ollut ilo omalta osalta olla viemässä tanssiopistoa eteenpäin ja kehittämässä talon toimintatapoja. Uusi tuottaja Miia Pajarinen jatkaa tästä.

Haluan kuitenkin vielä ennen lähtöäni jakaa kaikille teille tanssitarinani ja toivon, että se kannustaa mahdollisimman montaa rohkaistumaan ja astelemaan tanssistudion ovista sisään. Se kannattaa!! Itselläni meni nuoruus ja teini-ikä tanssin puolesta ohi, sillä ajattelin silloin(jo!!) että olen liian vanha aloittamaan tanssia, koska kaikki muut tanssijatytöt olivat olleet tunneilla jo taaperosta asti. Kuinka väärässä olinkaan! Kun aikaa oli kulunut tarpeeksi ja olin ylittänyt parinkympin rajan, en vihdoin enää välittänyt siitä että minulla oli 2 vasenta jalkaa eikä rytmitajua nimeksikään ja rohkaistuin ilmoittautumaan tanssitunneille. Lähtötasoni kunnon, rytmitajun ja kordinaation puolesta oli nolla- puhumattakaan lihaskunnosta tai notkeudesta.

Mutta niin se tanssi vain vei mukanaan. Kun olin tanssinut vuoden verran kerran viikkoon, rohkaistuin lähipiirini kannustuksesta ottamaan 2 viikkotuntia. Kehitys oli huima yhteen viikkotuntiin verrattuna. Yhtäkkiä aloin taipumaan liikkeisiin, joita en koskaan kuvitellut voivani oppia. Koreografiat eivät enää unohtunet ja tanssi alkoi rullata huimalla vauhdilla eteenpäin. En aloittaessani uskaltanut edes kuperkeikkaa tehdä ja nyt, 6 vuoden jälkeen sujuvat siltakaadot ja päälläseisonnat.

Ai miten tämä kuva liittyy mihinkään? Tanssiharrastukseni on vienyt minut Jamaikalle asti tutustumaan Dancehallin juurille, enpä olisi sitä arvannut 6 vuotta sitten tunneille ilmoittautuessani!

Paitsi kuntoni on kasvanut kohisten ja kroppani muuttunut, olen saanut paljon iloa myös tanssin tuomasta sosiaalisesta puolesta. Olen vuosien varrelta saanut tanssin parista paljon ihania, uusia ystäviä. Vaikka olisi kuinka väsynyt ja arjen ryydyttämä ennen tuntia, on tanssin jälkeen aina olo moninverroin parempi. Tanssitunneilla vitsit lentävät ja hiki valuu uusia koreografioita ja liikkeitä harjoitellessa. Tänä vuonna olen päässyt ensimmäistä kertaa 15 vuoteen esiintymäänkin. Se oli hurjan jännittävää, mutta olo jälkeenpäin oli upea!!

Tanssiryhmämme esitys STOAssa tänä keväänä

En voisi enää kuvitella elämääni ilman tanssia. Siitä ja tanssikavereistani on tullut niin iso osa elämääni. Haluan kokeilla vielä monia eri tassilajeja ja oppia uusia asioita tanssin saralta! Neuvoni sinulle onkin siis:

1) Et koskaan ole liian vanha aloittamaan tanssia. Tanssimiselle ei ole ikärajaa. Jos vieläkin mietit tanssin aloittamista- TEE SE NYT!
2) Jokaiselle on oma tanssi. Flamenco, Baletti, Nykytanssi, Latino- kokeile niin löydät tanssin, mikä sopii luonteellesi. Itse suunnistin oman musiikkimaun mukaan.
3) Älä luovuta. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta et voi olettaa kehittyväsi jos et edes yritä. Tee siis aina edes sinnepäin niin hyvin kuin osaat. Kehitystä kyllä tulee ajan kanssa varmasti.
4) Keskity itseesi- kukaan ei ole tanssitunnilla sinua arvostelemassa. Jokainen on ollut aloittelija joskus.
5) Nauti, tanssi on yksi ihanimmista asioista maailmassa!

Ihanaa tanssikautta 12/13 ja hyvää jatkoa kaikille tanssiharrastuksen parissa. Tunneilla nähdään;
-Johanna