Vietä kesä nykytanssin lumoissa!

Nykytanssia pääset harrastamaan kesällä viikkotunneilla, tiiviskursseilla ja leireillä. Vaihtoehdoista löytyy varmasti sopiva laji, taso, aika ja paikka jokaiselle!

Viikkotunteja järjestetään tasoille alkeet 1, alkeet 2- jatko 1 ja jatko2-3/edistyneet. Kesän alussa on ohjelmassa nykytanssin ja jazztanssin tunteja, jotka yhdistyvät juhannuksen jälkeen, yhdistäen nykytanssille ominaisen liikkeen luonnollisuuden sekä jazztanssin rytmisyyden.

Tiiviskursseista löytyy valinnan varaa eri lajeista, eritasoisille tanssijoille. Perustason ja jatkotason kursseja löytyy seuraavista lajeista: nykytanssi, jazztanssi, lyrical jazz, kontakti-improvisaatio, moderni afro ja voimaonnuttava tanssi.

Nykytanssia voi harrastaa myös kesän leireillä; nykytanssinkaupunkileirillä 23.–27.6. sekä 10–18-vuotiaille tarkoitetulla Lapväärtinmaaseutuleirillä 11.–17.6. tai 2.–8.8.2014.

Vietä kesä nykytanssin lumoissa! 

Lasten ja nuorten kesän 2014 ohjelma

Kesällä on tarjolla tiiviskursseja myös 1-8-vuotiaille. Kesäkuussa 2.–19.6. järjestetään Aleksanterin teatterilla taaperotanssiin (1-2 v.), tanssileikin (3-4 v.), esibaletin (4-5 v.) ja klassisen baletin (6-8 v.) peruskurssit. Opettajana toimii Wilma Mehtonen-Laiho.

Heinäkuussa 28.7.–8.8. on ohjelmassa esibaletin ja klassisen baletin peruskurssit Kasarmitorin studioilla, opettajana Nadja Theodoropoulos.

Lasten tiiviskurssit järjestetään iltaisin, kurssista riippuen 2-4 kertaa viikossa. 

Kurssien hinnat ovat 63,00–76,50 €. 

Lue lisää lasten kursseista!

Kesällä löytyy ohjelmaa myös perheen nuorisolle:

Break dancea aloittelijoille! Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävälle peruskurssille voivat osallistua nuoret alkaen 10 vuotta. Kurssilla opettaa Matti Keipi.

Klassisen baletin tiiviskurssi alkaen 13-vuotiaille, alkaen tasosta jatko 1 järjestetään 9.6.–13.6.  Kasarmitorin studioilla ja opettajan on Wilma Mehtonen-Laiho.

Monipuoliset showtanssin tiiviskurssit alkaen 12-vuotiaille järjestetään kesäkuussa. Peruskurssin opettajina toimivat Tea Huovinen ja Carmen Kekki ja jatkokurssin opettajana Wilma Mehtonen-Laiho.

Stepin jatkokurssi vähintään vuoden treenanneille 9-14-vuotiaille järjestetään kesäkuun alussa Kasarmitorin studioilla.  Kurssin opettajana Ann-Sofi Kyrklund.

Perheen nuoret voivat osallistua myös kesän leireille kaupungissa ja maaseudulla:

Nelipäiväiset Tanssikaruselli päiväleirit Taiteen talolla sopivat 8-11-vuotiaille lapsille, joilla on kokemusta jostain tanssilajista. Tanssikaruselleja järjestetään kesäkuussa ja elokuussa.

Suosittu, perinteinen Lapväärtin leiri järjestetään myös sekä kesäkuussa että elokuussa. Leirille voivat ilmoittautua 10-18-vuotiaat nuoret ja teinit, jotka ovat harrastaneet klassista balettia tai nykytanssia vähintään kaksi vuotta. (Oppilaat jaetaan leirillä kahteen ryhmään taitojen ja tanssikokemuksen perusteella.)

Ilmoittaudu nyt ja varmista kurssi- tai leiripaikka lapsellesi kesäksi!

 

Hyvää pääsiäistä!

Tutkimus lapsuuden tanssiharrastuksen vaikutuksesta aivojen ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen

Helsingin yliopistossa aloitetussa tutkimuksissa selvitetään yhteistyössä Helsingin tanssiopiston kanssa, miten lapsuuden tanssiharrastus vaikuttaa aivojen ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen. 

--------------------------------

Tanssiminen ja tanssista nauttiminen ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä. Tanssiin liittyy musiikillisuuden, kehonhallinnan ja estetiikan lisäksi myös voimakkaan sosiaalinen ja vuorovaikutuksellinen puoli. Tanssilla voidaan kommunikoida monimutkaisia tunteita ja ajatuksia, ja sen voima voi yhdistää pariskuntia, tuntemattomia henkilöitä ja suuria ihmisjoukkoja. Tanssi vaatii harrastajalta monipuolisesti motorisia ja kognitiivisia taitoja, mikä näkyy myös aivojen tasolla. Tutkimuksissa nähdäänkin selviä eroja ammattitanssijoiden ja ei-tanssijoiden aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Siitä ei kuitenkaan vielä ole selvyyttä, miten tanssin harrastaminen vaikuttaa aivojen kehittymiseen ja erilaisten kognitiivisten taitojen oppimiseen lapsuudessa. Helsingin yliopistossa aloitetussa tutkimuksissa selvitetään yhteistyössä Helsingin tanssiopiston kanssa, miten lapsuuden tanssiharrastus vaikuttaa aivojen ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen. 

Tanssiminen aktivoi aivoja laajasti. Jopa yksinkertainenkin tanssillinen liike aktivoi monimutkaisia aivoalueiden verkostoja ja prosesseja, jotka liittyvät liikkeen tuottamiseen, tilan hahmottamiseen, koordinaatioon ja rytmin havaitsemiseen[1]. Tanssi myös haastaa oppimista monella tavalla. Tanssi vaatii muun muassa hyvää tasapainoa, monimutkaisten liikesarjojen oppimista, tarkkaa rytmikorvaa ja mielikuvaharjoittelua. Ammattitanssijoilla nämä motoriset ja kognitiiviset toiminnot ovatkin tehostuneita (katsausartikkeli,[2]). 

Tanssin vaikutukset aivoihin näkyvät myös rakenteellisella tasolla. Tanssiin liittyvä intensiivinen tasapainoharjoittelu on yhdistetty muutoksiin syvissä aivojen osissa[3]. Ammattitanssijoilla on havaittu myös ei-tanssijoita pienempiä harmaan aineen tilavuuksia aivojen motorisissa osissa, mikä kertoo motoristen toimintojen tehostumisesta [4]. 

Tanssin avulla voidaan tutkia myös sosiaalista kognitiota eli toisten tunteiden havaitsemista ja ymmärtämistä sekä muuta vuorovaikutukseen liittyvää ajattelutoimintaa[5]. Tutkimuksissa on nähty, että tanssijoiden aivot reagoivat voimakkaammin tuttuihin liikkeisiin kuin ei-tanssijoiden aivot[6], mikä puhuu sen puolesta että tanssiharrastus voisi muokata liikkeen havaitsemiseen liittyviä aivomekanismeja. Myös muitakin kuin liikkeen käsittelyyn liittyviä toiminnallisia eroja tanssijoiden ja ei-tanssijoiden aivojen välillä löytyy; esimerkiksi luova ajattelu ja improvisoidun tanssin kuvittelu aiheuttavat tanssijoiden aivoissa erilaista aktiviteettia kuin ei-tanssijoiden aivoissa [7].

Monipuolisten vaikutustensa vuoksi tanssia on alettu hyödyntää esimerkiksi dementian kuntoutuksessa[8]. Tanssi voi hyödyttää myös terveitä vanhuksia: eräässä tutkimuksessa nähtiin vain kuuden kuukauden tanssi-intervention jälkeen parannusta muun muassa motoriikassa sekä reaktionopeudessa[9].

Tanssijoiden ja ei-tanssijoiden väliset aivojen toiminnalliset tai rakenteelliset erot eivät kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että aivot ovat muokkautuneet harjoittelun myötä. Voihan olla että tanssijoiksi päätyvät sellaiset yksilöt, joilla nämä toiminnot ovat syntyjään tehostuneita. Tämän vuoksi Helsingin yliopistossa on yhteistyössä Helsingin tanssiopiston kanssa alettu tutkia lapsuudenaikaisen tanssiharrastuksen vaikutuksia aivojen ja sosio-kognitiivisten taitojen kehitykseen. Alustavien, vielä julkaisemattomien tulosten mukaan tanssiharrastuksen kesto oli positiivisesti yhteydessä suoriutumiseen mielenteorian testissä – eli mitä pidempään lapsi oli harrastanut tanssia, sitä paremmin hän pärjäsi testissä, jossa mitattiin toisten tunteiden havaitsemista ja ymmärtämistä. Aiemmin onkin ehdotettu, että sensomotorinen harjoittelu voisi vaikuttaa toisten toiminnan ymmärtämiseen liittyviin aivomekanismeihin[10]. Tanssiharrastuksen kesto oli myös negatiivisesti yhteydessä virheiden määrään itsekontrollia mittaavassa testissä – eli mitä pidempään lapsi oli harrastanut tanssia, niin sitä vähemmän virheitä hän teki testissä. Iän vaikutus oli kummassakin tapauksessa kontrolloitu. 

Tutkimusaineiston analyysit jatkuvat, ja seuraavaksi on tarkoitus selvittää tarkemmin näiden taitojen muutosta ajan myötä, kausaalisuutta, sekä katsoa liikkeen havaitsemiseen liittyvien mekanismien kehitystä. Tanssista nauttiminen on joka tapauksessa tärkeä osa monien ihmisten jokapäiväistä elämää ja sen hyvää tekevä vaikutus havaitaan helposti. Tutkimustiedon avulla voimme ehkä syvemmin ymmärtää tanssin voimaa ja sitä, minkä mekanismien kautta tanssin monipuoliset vaikutukset syntyvät.

Suuret kiitokset tähänastisesta Helsingin tanssiopistolle ja kaikille tutkimukseen osallistuneille perheille!

Lisätietoja: Katri Saarikivi, katri.saarikivi@helsinki.fi

---

[1] Brown, S., Martinez, M. J., & Parsons, L. M. (2006). The neural basis of human dance. Cerebral cortex, 16(8), 1157-1167.

[2] Bläsing, B., Calvo-Merino, B., Cross, E. S., Jola, C., Honisch, J., & Stevens, C. J. (2012). Neurocognitive control in dance perception and performance. Acta psychologica, 139(2), 300-308.

[3] Hüfner, K., Binetti, C., Hamilton, D. A., Stephan, T., Flanagin, V. L., Linn, J., ... & Brandt, T. (2011). Structural and functional plasticity of the hippocampal formation in professional dancers and slackliners. Hippocampus, 21(8), 855-865.

[4] Hänggi, J., Koeneke, S., Bezzola, L., & Jäncke, L. (2010). Structural neuroplasticity in the sensorimotor network of professional female ballet dancers. Human brain mapping, 31(8), 1196-1206.

[5] Sevdalis, V., & Keller, P. E. (2011). Captured by motion: Dance, action understanding, and social cognition. Brain and cognition, 77(2), 231-236.

[6] Calvo-Merino, B., Glaser, D. E., Grèzes, J., Passingham, R. E., & Haggard, P. (2005). Action observation and acquired motor skills: an FMRI study with expert dancers. Cerebral cortex, 15(8), 1243-1249.

[7] Fink, A., Graif, B., & Neubauer, A. C. (2009). Brain correlates underlying creative thinking: EEG alpha activity in professional vs. novice dancers. NeuroImage, 46(3), 854-862.

[8] Guzmán‐García, A. H. J. C., Hughes, J. C., James, I. A., & Rochester, L. (2013). Dancing as a psychosocial intervention in care homes: a systematic review of the literature. International journal of geriatric psychiatry, 28(9), 914-924.

[9] Kattenstroth, J. C., Kalisch, T., Holt, S., Tegenthoff, M., & Dinse, H. R. (2013). Six months of dance intervention enhances postural, sensorimotor, and cognitive performance in elderly without affecting cardio-respiratory functions. Frontiers in aging neuroscience, 5.

[10] Catmur, C. (2013). Sensorimotor learning and the ontogeny of the mirror neuron system. Neuroscience letters, 540, 21-27.

Kesän 2014 vierailevat opettajat: Val Suarez, Laura Lahe ja Hely Järvinen

Val Suarezin nykytanssin jatkokurssi 14066 järjestetään Aleksanterin teatterilla 28.7.–8.8.

VAL SUAREZ

Val Suarez on meksikolaissyntyinen nykytanssin taitaja, koreografi ja opettaja. Tanssiopintoja Val on suorittanut New Yorkissa ja Teksasissa. New Yorkissa hän on myös opettanut mm. Steps on Broadway -tanssikoulussa, sekä perustanut oman, tunnettujen koreografien teoksia esittävän tanssiryhmän.

Sekä 90-luvun lopulla että 2000-luvun alussa Val kutsuttiin Ruotsiin, missä hän opetti mm. Tukholman balettiakatemiassa ja tanssikorkeakoulussa. Amsterdamissa Val on opettanut teatterikoulussa ja maan useissa tanssiakatemioissa sekä toiminut The Amsterdam Dance Companyn taiteellisena johtajana. 2014 Val palasi Steps on Broadwayn opettajakuntaan ja johtotehtäviin, mutta hän jatkaa edelleen opettamista myös workshopeissa ympäri maailman, mm. Belgiassa, Brasiliassa, Saksassa ja Tanskassa. Opistolla hän on vieraillut opettajana ja koreografina useita kertoja, viimeksi kesällä 2010.

Val kutsuu omaa tanssityyliään nimellä “extended dance”, joka yhdistää jazztanssin ja nykytanssin liikekielen ja on saanut vaikutteita myös klassisen baletin tekniikasta. Val pitää tanssijalle tärkeänä monialaisuutta sekä eri tanssilajien ja -tekniikoiden ymmärtämystä. 

Laura Lahen opettaa kesällä flamencon viikkotunnin ja flamencon perus- ja jatkokursit 14076 ja 14105.

LAURA LAHE
Laura Lahe on aloittanut tanssiopinnot jo 4-vuotiaana ja jatkanut opintojaan nykytanssi pääaineenaan aikuisikään saakka. Tämän jälkeen kiinnostus suuntautui flamencoon. Laura on opiskellut lajia intensiivisesti vuodesta 1998 lähtien useiden suomalaisten (Katja Lundén, Kaari Martin) ja espanjalaisten opettajien johdolla. Hän on tehnyt lukuisia flamencotanssin opintomatkoja eri puolille Espanjaa. 2006 Laura osallistui flamencotanssin opettajakoulutukseen Helsingin tanssiopistossa ja 2008 hän suoritti kasvatustieteen perusopinnot Helsingin Yliopistossa.

Opettajana Laura on toiminut vuodesta 2003 alkaen useissa eri tanssi- ja taideoppilaitoksissa, mm. Helsingin tanssiopistossa 2006–08. Laura on esiintynyt vuodesta 2003 alkaen säännöllisesti eri kokoonpanoissa ja toimii tällä hetkellä tanssijana Katja Lundén Companyssa. Opettajana Laura on kannustava ja ystävällinen ja painottaa opetuksessaan tanssin ja musiikin yhteyttä. 

Hely Järvisen Pilateksin peruskurssi 14142 ja jatkokurssi 14143 järjestetään Taiteen talolla 2.6–19.6.

HELY JÄRVINEN
Hely Järvinen on opiston oma kasvatti, joka on valmistunut tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta 1996. Valmistuttuaan hän muutti Lontooseen esiintyen mm. maineikkaassa Laban Center tanssikoulun ryhmässä ja Scottish Dance Theatressa. Tanssijauransa aikana häntä alkoi kiinnostaa yhä enemmän, kuinka keho anatomisesti toimii ja kuinka pysyä terveenä tanssijan ammatissa. 2002 Hely valmistui Lontoossa pilates-ohjaajaksi Pilates Foundation UK mattokoulutuksesta ja 2005 laitekoulutuksesta.

Hely ohjaa pilatesta päätoimisesti ja lisäkouluttautuu jatkuvasti. Tällä hetkellä hän keskittyy kansainvälisiin STOTT PILATES® -opintoihin. Helyn tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään oman kehon optimaalista fysiologista toimintaa, jotta jokainen voisi tuntea mitä esimerkiksi ovat syvät lihakset, mistä liike lähtee ja kuinka hengitys vaikuttaa tähän kaikkeen. Näistä perusasioista syntyvät haastavat harjoitukset, mutta samalla myös liikkumisen turvallisuus, helppous ja ilo.